Päiväkampa 48

Jos joskus on voinut sanoa päiväänsä huikeaksi, niin tänään on ilman muuta ollut sellainen päivä. Kahteen eri kertaan olen ollut kaupungilla, hurjasta helteestä huolimatta jaksanut ulkoiluttaa Huiskun, kyllä sitä vaan on kummasti jaksanut ja ihmetellyt päivän kuumuutta. Kaupungilla ja kaupassa tuli tossa pariin otteeseen käytyä, annettua suora vastaus Ramin kysymykseen olenko tarjennut, ihailtua mansikoita, joita Jari kantoi mukanaan, kyllä tässä tätä mahtavuutta on riittänyt ihan mukavasti koko päivälle. Ja aika tasaisesti on näitä mukavia juttuja tullut, koko päivälle!

Päiväkampa 47

On kyllä niin hieno aamu, voiko enää parempaa ollakaan! Olen naapureideni kanssa ulkona ja nautin hienosta kelistä. Äiti vähän ihmettelee, kun olen niin kauan ulkona, mutta johtuu ihan siitä, että naapureiden kanssa on hyvä olla. Mea tuli koputettua ja Ulla autettua, niin sitä on solahtanut hommasta toiseen aamun aikana. Minulle tulee vaan iloinen mieli siitä, kun auttaa naapureita, sitä vartenhan minäkin täällä olen. Sanoin Ullalle, että jos vaan apua tarvitsee, niin minulta sitä kyllä saa, aina! Olen aina käytettävissä naapuriapuun, se on mukavaa! Ja aina tulee hyvä mieli auttamisesta, kyllä sitä tekee mielellään!

Päiväkampa 46

Tänään olen ajatellut sitä upeaa juhannusaattoa, jonka sain viettää Naarilassa. Minusta oli tosi mukavaa olla ison ystäväjoukon kanssa liikenteessä, niin mukavaa, ettei mitään määrää. Martti ja Maarit olivat kans liikenteessä, heitä oli ihan mukava nähdä. Mukava oli nähdä muitakin, tuntui niin mahtavalta olla yhdessä koolla juhannuksena. Miten mukavaa voikaan olla, kun näkee ystäviä, monta ensikertalaistakin oli mukana. Minusta tämä juhannus oli tosi iloinen, mahtava ja onnellinen, kaikki oli hyvin!

Päiväkampa 45

Juhannuksena olen taas Naarilassa, yli kymmenen kertaa mun on tullut siellä käytyä. Torstaina oli kuorolausuntaharjoitukset, osa porukastamme oli jo ottamassa taka-askeleita, mutta minä taisin olla ainoa, joka ei siinä vaiheessa taka-askelia ottanut, eikä myöskään Kalevi, porukkamme ainoa mies. Iltapäivällä Lailan luota lähtiessäni ajattelin, että vaikka meillä on ollut lyhyt varoitusaika, me teemme tän. Meni sitten miten tahansa, mä luotan meihin tosi paljon. Iltapäivällä ehdin nähdä Jarin, sanoin, että ihan samalla varoitusajalla se on minullakin mennyt. Olin päättäväinen ja sanoin: Kyllä me tää tehdään!

Päiväkampa 44

Juhannusta odotellessa ja musiikkia kuunnellessa, näillä mennään. Niin iloinen olen ollut tänään, miten voikin olla kaikki niin hyvin kohdillaan. Haluaisin toivoa oikein hyvää juhannusta kaikille mun ihanille ystävilleni, mietinkin, onko kaikki valmiina Naarilan päässä ottamaan kolme linja-autollista ihmisiä vastaan juhannusaattona. Ihan samanlaista hyvää mieltä toivottavasti on, se olisi tosi mukavaa!

Päiväkampa 43

Kyllä on kaikenlaista suunnitelmaa ja touhua tälle päivälle tiedossa, mietinkin, että mitä kaikkea mulla on. No ainakin suunnitelmissa olisi pyöräyttää kesän 2013 kahvipassikierros käyntiin, että saisi elokuuhun mennessä kymmenen leimaa passiin. Kovasti jo serkultakin kyselin, minkä tyyppinen juttu on kyseessä, siinä saa juoda muutakin kuin kahvia. Onneksi, kun en ole mikään kova kahvinjuoja. Näin se menee, että kun oikein ajattelee, mitä pitää päivän aikana tehdä, se on tosi mukavaa!

Päiväkampa 42

Uskomatonta, että miten sitä tulikin valvottua niin kauan! Äiti ei saanut ihan heti unta, ei uni ihan heti minullekaan tullut. Tänään sataa, mutta ei ihan niin kovasti kuin torstaina. Niin se oli hyvä fiilis kuitenkin, runoharjoitus meni ihan hyvin. Nyt tiedän, missä osissa olen mukana, se on ihan loistojuttu. Musiikki saa hyvän alun aikaiseksi ihan sateiseenkin päivään, ystävien näkeminen oli myös ihan mukavaa. Eve ja Jari olivat torstaina ajossa, miten mukavaa! Oli niin hyvä mieli, kyllä se päivä oli ihan hyvä torstainakin!

Päiväkampa 41

Miten sitä aina onnistuukin saamaan toiset blogit menemään eri tahtia kuin toiset? Tätä on nyt tullut ihmeteltyä päivä ja toinenkin. Niin paljon mahtavuuksia ollut, etten saa osaa blogeista pysymään tahdissa. Esimerkiksi tiistaina oli sellainen mahtavuuspäivä ettei mitään määrää, siihen mahtui kahden tutun linja-autonkuljettajan näkeminen, mahtui siihen kyllä paljon muutakin. Iltapäivällä kahdessa eri kohdassa tuli nämä kuljettajat nähtyä, ensin neljän jälkeen Janne ja vajaa tunti siitä Mikko. Niin mahtavaa se oli, että en oikein osannut muuta sanoa. Oli niin iloista, että kelpasi kyllä laittaa päivä liikenteeseen!