Päiväkampa 45

Juhannuksena olen taas Naarilassa, yli kymmenen kertaa mun on tullut siellä käytyä. Torstaina oli kuorolausuntaharjoitukset, osa porukastamme oli jo ottamassa taka-askeleita, mutta minä taisin olla ainoa, joka ei siinä vaiheessa taka-askelia ottanut, eikä myöskään Kalevi, porukkamme ainoa mies. Iltapäivällä Lailan luota lähtiessäni ajattelin, että vaikka meillä on ollut lyhyt varoitusaika, me teemme tän. Meni sitten miten tahansa, mä luotan meihin tosi paljon. Iltapäivällä ehdin nähdä Jarin, sanoin, että ihan samalla varoitusajalla se on minullakin mennyt. Olin päättäväinen ja sanoin: Kyllä me tää tehdään!