Päiväkampa 81

Olen sopivasti onnellinen tänä aamuna, kun ystäviä näkee taas aika liudan. Siitä saakin olla onnellinen, kun kaikki on ihan hyvin. Olen onnellinen siitä, kun mummi tulee taas kotiin, eihän häntä ole kokonaiseen viikkoon nähnyt, sitä suuremmalla syyllä mä odotan tätä näkemistä. Tokihan siinä sitten pessimismi palaa, mutta ei mulla todellakaan ole sitä ikävä. On vaan ajatellut sitä, miten mukavaa on, kun hän on tulossa takaisin, se on tosi mahtavaa. Mutta sitten se valittamisen kuunteleminen, se ei todellakaan ole mun juttuni!