Päiväkampa 120

Nyt otti ja alkoi se kaikkein ilkein kuukausi vuodesta, kun on niin pimeää. Nyt vaan jaksaa fiilistellä kaikkea, tällä viikolla olen jo kahtena päivänä tullut silleen, että en ole tahtonut jäädä paikkuria odottamaan vaan vartin yli viisi olen lähtenyt linja-autoasemalta. Tänään mulla nyt sitten on vielä toi espanjan tunti, joka odottaa, mutta sen tiedän, että mahtavaa on. Kyllä toi mun tavoitteeni ihan realistinen on, että saan syksyn aikana ton kirjan alkuosan käytyä läpi, on se ihan mukavaa! Näillä mä nyt menen, ihan mukavaa, kun saa kirjan siihen malliin, että sitä voi jatkaa muiden mukana. Kieliopitkin tulevat saman tien kertaukseen, se on tosi mukavaa!