Päiväkampa 133

Herään neljän aikaan aamuyöstä, kuulostelen, mitä alakerrassa tapahtuu. Mummi on aika harhainen, näkee kaikenlaista sellaista, mitä ei ole edes olemassakaan. Kaikki harhat ovat tulleet illan ja yön aikana. Tarkistin huoneen moneen kertaan, ei siellä ollut mitään niitä juttuja, joita Mummi väitti nähneensä. Yön aikanakin kävin katsomassa, ei siellä mun mielestä ollut mitään sellaista, ei kankaita eikä mitään eläimiäkään. Mummi ei vaan uskonut, on aikamoinen saavutus saada toinen uskomaan, ettei mitään ole. Mutta näin se vaan on, mitään ei ole!